Ensimmäiset vuodet 1917–1930 

Keskipohjanmaa-lehti syntyi etupäässä maalaisliittolaisten talonpoikien aloitteesta. Ensimmäinen numero ilmestyi 4.12.1917, ja näytenumeroa painettiin 4 000 kappaletta. Tuolloin sivuja oli neljä ja palstoja kuusi.  Sisältö oli tekstivoittoista vuoteen 1920 asti, jolloin julkaistiin ensimmäiset uutiskuvat. 

Toiminnan ja talouden vakaantuminen 1931–1944 

1930-luvun ensimmäiset vuodet keskittyivät pitkälti pula-ajan haasteista selviämiseen, kunnes vuonna 1933 lama alkoi vihdoin hellittää. Samalla painomäärät kasvoivat, ja vuonna 1934 lehdellä oli ennätykselliset 5 699 tilaajaa. Vuonna 1943 lehti alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa.  

Laajennuksia 1945–1955 

Sodanjälkeisessä maailmassa tiedon tarve oli valtava, mutta kaikesta, kuten paperista, oli pulaa, ja inflaatio koetteli liiketoimintaa. Haasteista huolimatta kasvua haettiin muun muassa Kalajokilaakson suunnasta ja levikki kasvoi tasaisesti. Olympialaisvuonna 1952 levikki oli jo 13 337 kappaletta. 

Jatkuvaa kasvua 1956–1977 

Lehdestä tuli markkinajohtaja niin Kokkolassa kuin silloisen Oulun läänin eteläosassa. Samoihin aikoihin myös kohopainomenetelmä jäi historiaan, ja Keskipohjanmaa oli järjestyksessään toinen offset-painoon siirtyneistä sanomalehdistä. Yhtiö aloitti laajentumisen myös paikallislehtimarkkinoille, kun se hankki Perhonjokilaakso-lehden osake-enemmistön vuonna 1977. 

Tyyntä myrskyn edellä 1978–1987 

Vauhdikas investointitahti jatkui: vuonna 1978 Keskipohjanmaa-lehden levikki oli 28 743 vuosikertaa, ja vuonna 1979 yrityksessä työskenteli 238 työntekijää. Ilmaisjakeluna toiminut Kokkola-lehti siirtyi osaksi Keskipohjanmaa-konsernia, joka hankki enemmistön myös Kalajokilaakson Kirjapaino Oy:n osakkeista. 1980-luvulla tietotekniikka alkoi marssinsa lehdenvalmistukseen ja toimitustyöhön hankitut näyttöpäätteet aloittivat uuden aikakauden tekstinvalmistuksessa.  

Laman keskellä 1988–1995 

Poikkeuksellinen ajanjakso sai alkunsa vuonna 1989, jolloin Keskipohjanmaan omistuksesta käytiin kiivasta kamppailua. Valtausyritykset kuitenkin kariutuivat, kun yhtiötä lähellä olevat säätiöt ja tytäryhtiö hankkivat osakkeet itselleen. Tämä sementoi omistuksen maakunnallisille voimille.  Seuraavaksi vuorossa oli maanlaajuinen lama, joka näkyi myös lehtiyhtiön tuloksissa. Levikki laski ensi kertaa sitten vuoden 1959. Haastavista ajoista huolimatta hankittiin pieni erä Lestinjokilaakso Oy:n osakkeita. Myös digitalisaatio enteili tuloaan: yhtiön mainososasto alkoi käyttää nimeä Creamedia, ja yritys hankki DT Press Oy:n. Joulukuussa 1993 tapahtui läpimurto, kun Keskipohjanmaa oli ensi kertaa luettavissa internetissä.  

Jälleen seestyvää 1996–2003 

Toukokuussa 1996 Keskipohjanmaa julistautui poliittisesti sitoutumattomaksi, ja yhtiön johtoajatukseksi määriteltiin korkea peitto, hyvä palvelu, luotettavuus ja riippumattomuus. Vuonna 1998 tehtiin Keskipohjanmaan suurin investointi ja lehtitalo siirtyi uuden rotaation myötä tulevalle vuosituhannelle painoteknisesti erinomaisesti varustautuneena. Yhtiö muuttui julkiseksi osakeyhtiöksi vuonna 2000.  

Sähköinen viestintä kiihtyy 2004–2020 

Sähköinen viestintä arkipäiväistyi, ja mediatalot kohtasivat sen vaikutukset etulinjassa. Lehtiä julkaistiin yhä enenevissä määrin digitaalisena, mutta samaan aikaan Keskipohjanmaa otti myös printtilehden jakelun haltuunsa. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n nimeksi muutettiin KPK Yhtiöt Oyj, jotta nimi kuvaisi paremmin yhtiön monipuolista toimintaa.  

Hilla Group saa alkunsa 2021– 

Laajentuneen yhtiön nimi muutettiin Hilla Groupiksi. Yhtiöstä on muodostunut alueensa suurin monimediatalo, joka laajalla toimialallaan ja vaikutusalueellaan tavoittaa päivittäin lähes miljoona ihmistä erilaisilla sisällöillä, tapahtumilla ja digitaalisilla palveluilla.